Mitä sulle kuuluu?
Hei kaikki! On kulunut liian pitkä aika siitä, kun olen viimeksi postannut blogiin mitään päivitystä.
Pahoittelen sitä kovasti, sillä viimevuosi on ollut aika rankka. Oon suorittanut taas koulua työn ohella, ja henkisesti voimavarat ei oikein riittäneet kirjoittamaan blogia, vaikka ajoittain tekikin mieli purkaa ajatuksia.
Edellisen postauksen teemana oli kuolemaan liittyvät asiat ja lupasin käydä läpi kriisin eri vaiheita seuraavassa postauksessa. Päivitän Kriisin vaiheista postauksen kuulumisteni jälkeiseen päivitykseen tiiviin tietopaketin❤️
Sitäennen päivittelen vähän omia ajatuksia viimepäivityksen jälkeisestä ajasta.
Viimevuoden kevät oli rankkaa tunteiden taistoa uudelleen esiin nousseista tunteista kahta ihmistä kohtaan, jonka kanssa painin monta kuukautta, ennenkun pääsin eteenpäin. Laihduin useita kiloja, hiuksia lähti päästä ja unettomuus vaivasi.
Noh, tilanne pääsi loppukesästä/alkusyksystä helpottumaan ja pääsin tutkimuksiin löydettyäni kaksi erikoista paisetta rinnasta. Lähti tutkimukset käyntiin, juoksin labroissa ja ultraäänessä ja loppujen lopuksi aika kasvaimenpoistoon nukutuksessa lokakuun puoliväliin.
Kontrolliajat olivat leikkauksen jälkeen ja helpotukseksi kyseessä oli fibroadenoomat, hyvälaatuisia kudoskasvaimia, joita naisilla tulee ja on suhteellisen yleinen vaiva. Meni muutama viikko, milloin toimia oli rajoitettu kantamisen ja liikkumisen suhteen, oli hankala järjestää arjessa esimerkiksi kaupassakäynnit ym, koska kiloa painavempia tavaroita tai asioita ei saanut kantaa.
Leikkauksesta toivuin nopeasti ja Joulu meni töissä. Syksyn aikana tutustuin uusiin tyyppeihin, jotka loppujen lopuksi aiheuttivat elämässäni harmia. Sen seurauksena halusin pyyhkiä ne elämästäni pois.
Alkuvuosi 2021 alkoi mielenkiintoisella työharjoittelulla järjestössä, joka tukee päihde ja lainrikkojataustaisia integroitumaan takaisin yhteiskuntaan. Kyseiseen paikkaan teen tällä hetkellä opinnäytetyötä luokkakaverini kanssa.☺️
Harjoittelua ei ehtinyt kovinkaan kauaa kulua, kun löysin uuden kasvaimentyyppisen patin, ja takaisin leikkauspöydälle. Löydöksen myötä nopeilla aikatauluilla pääsin jälleen tutkimuksiin, koska kasvain oli kasvanut pian edellisen leikkauksen jäljiltä.
Lisäksi toinen vanhemmistani toimintakyvyltään heikkeni tilapäisesti, joka vei entisestään voimia, kun tuli huolehtia heidän kauppakäynneistä ym. kevään ajan.
Omien kasvainten poiston jälleen oli helpotus kuulla, ettei ollut kyse esimerkiksi syövästä, sillä suvussa sitä on esiintynyt. Molemmat leikkaukset viivästyttivät arkea ja koulunkäyntiä omalta osaltaan.
Kevätaurinko alkoi paistaa, harjoittelun suoritettua päätökseen ja opintovapaa alkoi, jolloin alkoi opinnäytetyön suunnittelu. Keväällä tutustuin jälleen tyyppiin, joka vaikutti mukavalta samankaltaisine arvoineen ja mielenkiinnonkohteineen.
Kevät ja kesä oli töiden lisäksi kavereiden ja ystävien kanssa olemista, sillä ne ovat yksi tärkeimmistä asioista omassa elämässäni.❤️
Uusi parisuhde vei suuren osan työn ulkopuolella olevasta ajasta, sekä retkeily ja kaikki muu mukava tekeminen palautti rankasta alkuvuodesta.
Kesällä seurustelukumppani sairastui psykoosiin ja joutui osastohoitoon. Aika oli hyvin rankkaa jo ennen psykoosioireilua ja vaikutti omaan jaksamiseen.
Psykoosin taustalla on usein mielenterveyden ongelmat ja psykoosioireilun voi aiheuttaa lisääntynyt stressi muuttuvien elämäntilanteiden takia, unettomuus, päihteidenkäyttö, lääkkeiden syömättäjättäminen jne. Psykoosijaksoja on aiemminkin ollut vuosittain, joista en tiennyt.
Psykoosi on yksilöllinen, mutta oirekuvaan liittyy useimmiten kuulo-ja/tai näköharhat, epäluulot, pysähtyneisyys, orientoitumattomuus nykyhetkeen, toimintakyvyn lasku, korkealentoiset ajatukset, puheentuottamisen muutos, kuten kirjakielellä puhuminen, asioiden ja lauseiden toistelu, lasittunut katse jne. Lisäksi aggressiivinen käytös on yleistä. Pointtina vielä mielenterveydenongelmiin, joissakin sairauksissa sairaudentunnottomuus on yleistä.
Jaksoltaan palattuaan arki ei ollut enää samanlaista. Persoona on muuttunut joko sairastumisen tai lääkityksen myötä. Se oli raskasta. Jaksanko minä tätä lopun ikääni?
Alkusyksystä alkoholin käyttä kumppanillani lisääntyi ja sammui suihkuun juotuana viinaa.
Alkoi kännipuhelut jossa kuuntelin haukkumista ja nimittelyä, kun otin esiin oman jaksamiseni mt-ongelmaisen kassa elämisen suhteen. Suhde päättyi siihen että en halunnut kuunnella itseni lyttäämistä kännipuheluissa ja viesteissä, päätin hakea tavarani kumppanin luota.
Lopputulos oli haastava, koska en meinannut saada kotiavaintani, katselin aggressiivista käytöstä esineitä ja huonekaluja kohtaan. Tavaroiden heittelyä, nyrkillä hakkaamista eri huonekaluihin, kuten lipastoon ja kirjahyllyyn.
Akustinen kitara nousi telineestään ja sitä heilutti yläpuolella lyödäkseen ilmaa ja lattiaa. Puhumalla pääsin tilanteesta pois, osa tavaroistani jäi, mutta en aio palata niitä hakemaan. Myöhemmin koitti saada unohtamaan tämän "riidan" jota vähätteli ja käytöstään puolustellen. Viestit joita sain olivat ivallisia ja vähätteleviä.
Koen olevani akuuttitilanteissa rauhallinen ja hallitsen omat tunteeni, niin että käytös on eduksi itselleni. Tämä tilanne päättyi onnekseni olosuhteisiin nähden hyvin, säilyin ehjänä ja sain kotiavaimeni takaisin, ilman poliisia.
Vaikka aikaa on kulunut vasta vajaa kolme viikkoa, näen edelleen painajaisia. Joskus illat ovat hankalia ahdistuksen takia, koska pelkään exkumppanini lähestymisyrityksiä.
Päivät vaihtelevat, tällä hetkellä parempia päiviä on jo enemmän. Ystäviltä olen saanut tukea ja vertaistukea myös muilta eroa läpikäyviltä, kiitos heille❤️
Koiperhosongelma ilmaantui myös omaan asuntooni jostakin, en tiedä mistä. Kirppikseltä, kaupasta tai auki olevasta takapihan ovesta. Suurin osa kotitekstiileistä, vaatteista ja matoista löysi tiensä roskiin.
Pesin reilu 50koneellista pyykkiä kolmeen viikkoon. Saunotin vaatteita ja torjuntayritys kävi myrkyttämässä asunnossani kahdesti. Aletaan senkin suhteen olemaan voiton puolella. Toivon, että kukaan ei joutuisi siihen hullunmyllyyn, jota kotivakuutuskaan ei korvannut.
Mutta nyt niihin mukavampiin kuulumisiin. ❤️
Olen aloittanut Tiktok -videoiden teon, saanut paljon uusia seuraajia, jotka ovat antaneet myös palautetta blogikirjoituksistani☺️
Ootte huippuja❤️
Tätä postausta kirjottaessani istun Seinäjoen kohdalla junassa kohti Oulua. Vietän vanhan luokkakaverini luona viikonlopun, jota en ole vajaan kahteen vuoteen nähnyt😍
Kommentit
Lähetä kommentti